Kalvolan Keihäs 100 vuotta – historiaa pähkinänkuoressa
100 vuotta urheilua pienessä maaseutukunnassa saman seuran järjestämänä!
Kalvolan Keihään pitkä kaari on juhlinnan arvoinen.
Perustaminen:
Viime vuosisadan vaihteen palokunnanjuhlat loivat pohjan urheiluharrastukselle Kalvolassa. “Suomen urheilun isä” Ivar Wilskman vietti vuosisadan alussa kesiään Kalvolanjärven rannalla ja sai pojat lämpenemään urheiluaatteelle. Nuoriso kokoontui elokuun lopulla 1909 kuuntelemaan Klaus U. Suomelan innostavaa esitelmää Suomalaisen seuran talolle.
Elokuun 29. päivänä 1909 kokoontui 28 poikaa Hukarin talon tupaan perustamaan voimistelu- ja urheiluseuraa paikkakunnalle. Seuran nimeksi sovittiin Lauri Apalan ehdotuksesta “Kalvolan Keihäs”. Kuvernööri Gordie vahvisti 4.9.1909 seuran säännöt, jotka oli laadittu Ivar Wilskmanin opastuksella.
1910:
Keihään joukkue (Lauri Apala, Kalle Leipälä, Axel Lamberg, Jussi Mattila) saavutti Hämeen läänin maalaisseurain mestaruuden vuosina 1911 – 1913 saaden omakseen Lempäälän kilven ja “Variksen” (kiertopalkinnoksi varatun taulun). Keihään naisosasto perustettiin 2.4.1912. Painopiste Keihään urheilutoiminnassa ennen ensimmäistä maailmansotaa oli yleisurheilussa ja voimistelussa. Seuratoiminta oli pysähdyksissä vuosina 1917 – 1922.
1920:
Iittalan lasitehtaan voimistelu- ja urheiluseura Into perustettiin 9.1.1921. Into sulautui Keihääseen, ja kesäkuun 12. päivästä 1923 tuli “Keihään toinen syntymäpäivä”. 1920-luku oli urheilujuhlien ja kyläkilpailujen vuosikymmen. Hiihto alkoi saada enemmän huomiota. Naiset perustivat oman voimisteluseuran 1927.
1930:
Pesäpallo valloitti Kalvolan 1930-luvulla. Keihäs, Kalvolan suojeluskunta ja lasitehtaalaiset toimivat saumattomassa yhteistyössä. Hiihtoharrastus jatkui. SVUL:n yleisiin voimistelujuhliin kesällä 1930 Keihäs osallistui 12-miehisellä valiojoukkueella. Vuonna 1933 perustettiin Keihään naisvoimistelijoiden itsenäinen jaosto. Taloudellinen lama iski Keihään toimintaan 30-luvun alussa, mutta siitä alettiin selvitä v. 1933 jäsenmäärän käännyttyä kasvuun. Talvisotaa edeltävinä vuosina otettiin suunnistus seuran ohjelmaan. Urheilukentän kannatusyhdistys perustettiin vuonna 1937.
Sotavuosina säännöllinen urheilutoiminta keskeytyi. Talvisota (1939-1940) ja jatkosota (1941-1944, 1945) asettivat koko kansan fyysisen ja henkisen kunnon äärimmäiseen testiin. Testistä selvittiin kunnialla.
1940:
Yleisurheilu kääntyi nousuun 1940-luvun lopulla. Keihäs oli lippuineen mukana Suomen suurkisoissa vuonna 1947 68 voimistelijan joukkueella (20 miestä, 20 naista, 19 poikaa ja 9 tyttöä). Alaosastoja perustettiin Taljalaan, Heinuun, Sääksniemeen, Sääksmäen Saarioispuolelle ja 1950-luvulla Pirttikoskelle.
1950:
Vuonna 1950 Mauri Mattila ylsi miesten A-luokkaan (400 m 50.7) ja Inga Nyqvist naisten mestariluokkaan (800 m 2.21.2). Olympiatulen vastaanotto ja urheilukentän vihkiminen tapahtui heinäkuussa 1952. Kenttä luovutettiin kannatusyhdistyksen puolesta lopullisesti kunnan hoitoon 3.4.1954. Keihään 42-jäseninen joukkue osallistui Suomen toisiin suurkisoihin 1955. Jalkapallo nousi suosikkilajiksi 1950-luvulla ja myös hiihto oli vahvasti mukana seuran ohjelmassa.
Parhaita urheilijoita: Eero Järveläinen (juoksu), Jaakko Mattila (korkeushyppy), Marjukka Lehmuskoski ja Marjukka Leipälä (juoksu), Pauli ja Toivo Ryyppö (hiihto) .
1960:
Yleisurheilu, hiihto ja jalkapallo olivat hallitsevina seuran toiminnassa 1960-luvulla. Telinevoimistelussa Jorma Jaakkolan valmentamat pojat nousivat sarjoissaan piirin kärkeen. Naisilla painopiste oli lentopallossa ja voimistelussa. Kuntourheilun asema vahvistui laturetkien järjestämisen muodossa. Seuratalo paloi 1967 ja sen mukana Keihään omaisuutta. Leivaan tanssilavan toiminta jouduttiin lopettamaan (Keihään talous heikkeni).
Parhaita urheilijoita, juoksu: Tapio Korpisaari, Esa Kallionpää; hiihto: Pauli Ryyppö, Lauri Bister, Jouko Könnölä, ammunta: Tapio Jääskeläinen. Naisurheilijoita: Mirja Numminen (hiihto), Terhikki Leipälä (yleisurheilu).
1970:
Keihään voimanponnistuksia 1970-luvulla oli mm. valaistun ladun/pururadan aikaansaaminen (talkootyötä yksityisten ja yritysten voimin, 20 vuoden vuokrasopimus maanomistajien kanssa; Iittalan Lasitehdas lahjoitti kaapelit ja valaisimet, tolpat hankittiin lainarahoilla, kunta maksoi käyttösähkön, veikkausvoittovaroista avustusta). Pauli Ryypön pitkän puheenjohtajuuden (1965-1976) jälkeen tuli Keihään pj:ksi Kari Malmivaara (1977-1983).
Urheilukoulu pantiin alulle 1977 (Raimo Virta, Olavi Avenius ym.). Kalvolalainen-lehti alkoi ilmestyä v. 1978 (yl. kaksi numeroa vuodessa, levikki n. 1600). Vuosikymmenen lopulla Keihäs saavutti 24 tunnin yhtämittaisessa: pururadan ympärijuoksussa, tikanheitossa ja potkukelkantyönnössä maailmanennätykset, joista osa merkittiin Guinnesin ennätysten kirjaan. Vuonna 1979 Hannu Örn valittiin Kalvolan kunnan vakinaiseksi urheiluohjaajaksi, mistä on koitunut hyöty sekä kunnan että seurojen urheiluelämälle. Jalkapalloilijat irtaantuivat Keihäästä ja muodostivat 1975 oman seuran, Iittalan Pallon.
Parhaita urheilijoita: Ilkka Pollari (voimistelu) ja Timo Huovilainen (hiihto), Riitta Ryyppö (5-ottelu. A-tytöt saavuttivat piirinmestaruuden viestinjuoksussa
1980:
1980-luvun alkupuoli oli Keihään poikien, tyttöjen ja nuorten yleisurheilun kukoistusaikaa. Urheilukoulu jatkoi toimintaansa. Kilpailutoimintaa ja -menestystä oli sekä PM- että SM-tasolla. Jari Vainio saavutti seiväshypyssä voiton B-sarjan SM-kisoissa 1984, sai hopeaa 1983 ja pronssia kolmesti. Paras tulos 493 syntyi Tampereella 1986. Vuonna 1986 Keihäs nousi I luokkaan ja Marko Ihamäki sai henkilökohtaisen SM-mitalin (800 m:n juoksussa 2. sija B 16 -sarjassa ajalla 1.58.24).
Parhaita urheilijoita edellisten lisäksi, juoksu: Kirsi-Maria Parkkamäki, Terhi Heinilä, Sirpa Kaasinen ja Pia Kuosmanen, pikamatkat; Antti Pietilä; kiekonheitto: Pekka Ranta; korkeushyppy Jari Heikkilä ja Marko Järvenpää; 3-loikka: Marko Järvenpää, kestävyysjuoksu ja hiihto: Raimo Lehtola.
Vuodesta 1986 alkoi Keihään suunnistajien osallistuminen Jukolan viestiin; naiset olivat ensimmäisen kerran mukana Venlojen viestissä 1990. Vuonna 1988 aloitettiin lapsille ja nuorille suunnistajille ns. oravanpolkukoulutus (Leena ja Matti Pietilä). Suunnistuksen hyväksi ovat seurassa tehneet ansiokasta työtä mm. Jorma Mäntytörmä, Seppo Pitkänen, Eero Merimäki, Kari Nykulla ja Matti Pietilä. Keihäs on toiminut kauan esim. torstairastien paikallisena järjestäjänä.
Keihään parhaita suunnistajia: Eila Mäntytörmä, Marianne Merimäki, Jorma Mäntytörmä, Juha Niemi, Eero Merimäki, Kauko Savolainen, Reijo Mäntytörmä.
1990:
Vuonna 1991 otettiin Keihään ohjelmaan taekwondo, joka nousi tällä vuosikymmenellä seuran hallitsevimmaksi ja tuloksekkaimmaksi urheilulajiksi. Keihään ottelijoiden saavutuksia eri sarjoissa: Pohjoismaiden mestaruus (Jaakko Pitkänen), Aikuisten SM-kultaa Ari Ailio, Nuorten Suomenmestareita: Ville Pietilä ja Jaakko Pitkänen. Vuonna 1999 Jaakko Pitkänen voitti ensimmäisen miesten Suomen mestaruutensa alle 54 kg sarjassa ja pronssia Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa. Mikko Iivonen oli nuorten SM-kilpailussa 3:s sarjassa alle 18 v., Jukka-Pekka Kautto voitti SM-kilpailussa sarjan alle 15 v. ja Ville Johansson oli samassa sarjassa 3:ntena. Vetäjinä toimivat Olli-Pekka Pitkänen, Hannu Pehkonen, Ari Ailio ja Seppo Pitkänen
Suunnistuksessa Keihään miesjoukkue on ollut jatkuvasti mukana mm. Jukolan viestissä. Lasirastit otettiin seuran ohjelmaan 90–luvulla ja niitä järjestettiin vuosittain, niihin osallistui runsaasti suunnistajia ympäri Suomen. Kilpailujohtajana toiminut Heikki Pirttioja on todennut että ne onnistuivat aina hyvin kiitos ahkeran talkoojoukon. Lasirastien tuotoilla pyöritettiin seuran toimintaa useana vuonna. Vuonna 1996 Keihäs sai historiansa ensimmäisen naispuheenjohtajan (Heli Iivonen).
Salibandytoiminta alkoi miesten osalta v 1997. Keihään salibandy-joukkue pelasi kauden 1998-99 V divisioonassa ja on noussut sen jälkeen pikkuhiljaa ylöspäin. Puuhamiehinä alkuaikoina toimivat Henrikki Ruohonen ja Erkka Latvala
2000:
Suunnistus pysyi 2000-luvulle asti sitkeästi Keihään ohjelmassa kiitos väsymättömien talkoolaisten. Jukolan viestiin on osallistuttu edelleen vuosittain. Oranpolkukoulu hiipui 2000–luvun alussa mutta tänä vuonna suunnistuskoulu on herännyt taas Ruususen Unestaan kiitos Tapio ja Minna Ristimäen. Tänä vuonna seuran junioreita osallistui pitkästä aikaa kansallisiin suunnistuskilpailuihin. Tänä vuonna päivitettiin talkoovoimin mm kaksi uutta suunnistuskartta. Ensi vuonna on toiveissa saada myös naisten Venla joukkue jalkeille.
Taekwondojaosto on järjestänyt 2000-luvulla kolmet SM-kisat, 2001 ja 2004 Hämeenkaaressa sekä 2005 Iittala-hallissa. Vuosina 2002 ja 2003 pidettiin isot kansalliset taekwondokilpailut Hämeenkaaressa. Huhtikuussa 2008 oli vuorossa Taekwondoliigan päätöskilpailu Iittala-hallissa. Kisat ovat onnistuneet taloudellisestikin hyvin ja niillä on pitkälti pyöritetty taekwondojaoston toimintaa. Seura järjestää myös tänä vuonna SM-kisat lauantaina 21.11. Kisojen yhteydessä pidetään myös Taekwondoliiton syyskokous.
Menestystäkin on tullut, vuosina 1994-2009 seuran jäsenet ovat saavuttaneet yhteensä 54 arvokisamitalia: SM- ja PM-kisat (pohjoismaiden mestaruuskilpailut). Parhaiten ottelijoista ovat menestyneet 2000-luvulla Jaakko Pitkänen; kuusi Suomen mestaruutta, Juho Pietilä kolme SM-pronssia, Mirkka Hassinen kaksi SM-pronssia. Jukka-Pekka Kautto kaksi nuorten Suomenmestaruutta, Lauri Takala yksi alle 18- vuotiaiden Suomenmestaruus, Mikko Iivonen, Jesse Johansson ja Perttu Örn nuorten SM-hopeaa ja SM-pronssia. Seuran jäsenet ovat edustaneet Suomea PM-, EM- ja MM-tasolla sekä opiskelijoiden Universiadeissa ja MM-kisoissa.
Suurin osa harrastajista harrastaa lajia kuitenkin muista kuin kilpailusyistä. Harjoitusten vetäjinä ovat toimineet Olli-Pekka Pitkänen, Jarmo Ilomäki, Juho Pietilä, Sasu Sihvo ja Taekwondokoulussa (alle 10-vuotiaat) Sarita Laine, Juha Virtanen sekä Seppo Pitkänen.
Viljo Nissi on toiminut Keihään sihteerinä ja kirjanpitäjänä ennätysajan (1984-2009)
Vuonna 1997 aloitetun Salibandyn suosio kasvoi räjähdysmäisesti Iittala-hallin valmistuttua. Miesten joukkue nousi keväällä 2009 III–divisioonaan, useat miesten joukkueen jäsenistä ovat olleet mukana alusta asti, puuhamiehinä ovat toimineet Erkka Latvala ja Markus Aakkula.
Kalvolan Keihään salibandytytöt (B-tytöt) järjestivät mieluisan yllätyksen selviytymällä lokakuun lopulla 2008 Kaukajärvellä pelatuista karsinnoista B-tyttöjen SM-sarjaan, jossa pelaavat edelleen. Mainittakoon että B-tytöt voittivat myös keväällä Sisä-Suomen ja Länsi-Suomen aluesarjassa pronssia. Kaikkiaan salibandyjoukkueita tällä hetkellä 9 kpl. Salibandyjaosto järjestää vuosittain useita turnauksia Iittala-hallissa ja kerää muutenkin kiitettävästi tuloja talkooperiaatteella, jaosto on onnistunut saamaan tuekseen myös paljon sponssoreita.
Suuri ansio salibandytoiminnan vetämisestä kuuluu Paula Mäenpää-Vuoriselle, joka on ollut mukana alusta asti mm valmentajana ja joukkueenjohtajana. Hyvää apua Paula on saanut Leila Kakolta ja Markus Aakkulalta. Muina valmentajina ja joukkueiden johtajina toimivat mm Johanna Soramäki, Nina Rikassaari, Sonja Tretjakov, Mikko Kankainen, Tero Artimaa ja Jarkko Lehtoranta. Tytöistä mainittakoon Senja Jakobsson, Laura Mäkitaipale, Heli Haapalahti ja Assi Aakkula.
Erkki Saraste ja Seppo Pitkänen