{"id":169,"date":"2008-04-10T09:10:06","date_gmt":"2008-04-10T06:10:06","guid":{"rendered":"http:\/\/kalvolankeihas.com\/?page_id=6"},"modified":"2024-11-24T20:06:45","modified_gmt":"2024-11-24T18:06:45","slug":"historiaa","status":"publish","type":"page","link":"http:\/\/kalvolankeihas.com\/v2\/seura\/historiaa\/","title":{"rendered":"HISTORIA"},"content":{"rendered":"

Kalvolan Keih\u00e4s 100 vuotta – historiaa p\u00e4hkin\u00e4nkuoressa<\/strong><\/p>\n

100 vuotta urheilua pieness\u00e4 maaseutukunnassa saman seuran j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n\u00e4!<\/p>\n

Kalvolan Keih\u00e4\u00e4n pitk\u00e4 kaari on juhlinnan arvoinen.<\/p>\n

Perustaminen:<\/span><\/p>\n

Viime vuosisadan vaihteen palokunnanjuhlat loivat pohjan urheiluharrastukselle Kalvolassa. \u201cSuomen urheilun is\u00e4\u201d Ivar Wilskman vietti vuosisadan alussa kesi\u00e4\u00e4n Kalvolanj\u00e4rven rannalla ja sai pojat l\u00e4mpenem\u00e4\u00e4n urheiluaatteelle. Nuoriso kokoontui elokuun lopulla 1909 kuuntelemaan Klaus U. Suomelan innostavaa esitelm\u00e4\u00e4 Suomalaisen seuran talolle.<\/p>\n

Elokuun 29. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1909 kokoontui 28 poikaa Hukarin talon tupaan perustamaan voimistelu- ja urheiluseuraa paikkakunnalle. Seuran nimeksi sovittiin Lauri Apalan ehdotuksesta \u201cKalvolan Keih\u00e4s\u201d. Kuvern\u00f6\u00f6ri Gordie vahvisti 4.9.1909 seuran s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, jotka oli laadittu Ivar Wilskmanin opastuksella.<\/p>\n

1910: <\/span><\/p>\n

Keih\u00e4\u00e4n joukkue (Lauri Apala, Kalle Leip\u00e4l\u00e4, Axel Lamberg, Jussi Mattila) saavutti H\u00e4meen l\u00e4\u00e4nin maalaisseurain mestaruuden vuosina 1911 – 1913 saaden omakseen Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n kilven ja \u201cVariksen\u201d (kiertopalkinnoksi varatun taulun). Keih\u00e4\u00e4n naisosasto perustettiin 2.4.1912. Painopiste Keih\u00e4\u00e4n urheilutoiminnassa ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa oli yleisurheilussa ja voimistelussa. Seuratoiminta oli pys\u00e4hdyksiss\u00e4 vuosina 1917 – 1922.<\/p>\n

1920:<\/span><\/p>\n

Iittalan lasitehtaan voimistelu- ja urheiluseura Into perustettiin 9.1.1921. Into sulautui Keih\u00e4\u00e4seen, ja kes\u00e4kuun 12. p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 1923 tuli \u201cKeih\u00e4\u00e4n toinen syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u201d. 1920-luku oli urheilujuhlien ja kyl\u00e4kilpailujen vuosikymmen. Hiihto alkoi saada enemm\u00e4n huomiota. Naiset perustivat oman voimisteluseuran 1927.<\/p>\n

1930:<\/span><\/p>\n

Pes\u00e4pallo valloitti Kalvolan 1930-luvulla. Keih\u00e4s, Kalvolan suojeluskunta ja lasitehtaalaiset toimivat saumattomassa yhteisty\u00f6ss\u00e4. Hiihtoharrastus jatkui. SVUL:n yleisiin voimistelujuhliin kes\u00e4ll\u00e4 1930 Keih\u00e4s osallistui 12-miehisell\u00e4 valiojoukkueella. Vuonna 1933 perustettiin Keih\u00e4\u00e4n naisvoimistelijoiden itsen\u00e4inen jaosto. Taloudellinen lama iski Keih\u00e4\u00e4n toimintaan 30-luvun alussa, mutta siit\u00e4 alettiin selvit\u00e4 v. 1933 j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4n k\u00e4\u00e4nnytty\u00e4 kasvuun. Talvisotaa edelt\u00e4vin\u00e4 vuosina otettiin suunnistus seuran ohjelmaan. Urheilukent\u00e4n kannatusyhdistys perustettiin vuonna 1937.<\/p>\n

Sotavuosina s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen urheilutoiminta keskeytyi. Talvisota (1939-1940) ja jatkosota (1941-1944, 1945) asettivat koko kansan fyysisen ja henkisen kunnon \u00e4\u00e4rimm\u00e4iseen testiin. Testist\u00e4 selvittiin kunnialla.<\/p>\n

1940:<\/span><\/p>\n

Yleisurheilu k\u00e4\u00e4ntyi nousuun 1940-luvun lopulla. Keih\u00e4s oli lippuineen mukana Suomen suurkisoissa vuonna 1947 68 voimistelijan joukkueella (20 miest\u00e4, 20 naista, 19 poikaa ja 9 tytt\u00f6\u00e4). Alaosastoja perustettiin Taljalaan, Heinuun, S\u00e4\u00e4ksniemeen, S\u00e4\u00e4ksm\u00e4en Saarioispuolelle ja 1950-luvulla Pirttikoskelle.<\/p>\n

1950:<\/span><\/p>\n

Vuonna 1950 Mauri Mattila ylsi miesten A-luokkaan (400 m 50.7) ja Inga Nyqvist naisten mestariluokkaan (800 m 2.21.2). Olympiatulen vastaanotto ja urheilukent\u00e4n vihkiminen tapahtui hein\u00e4kuussa 1952. Kentt\u00e4 luovutettiin kannatusyhdistyksen puolesta lopullisesti kunnan hoitoon 3.4.1954. Keih\u00e4\u00e4n 42-j\u00e4seninen joukkue osallistui Suomen toisiin suurkisoihin 1955. Jalkapallo nousi suosikkilajiksi 1950-luvulla ja my\u00f6s hiihto oli vahvasti mukana seuran ohjelmassa.<\/p>\n

Parhaita urheilijoita: Eero J\u00e4rvel\u00e4inen (juoksu), Jaakko Mattila (korkeushyppy), Marjukka Lehmuskoski ja Marjukka Leip\u00e4l\u00e4 (juoksu), Pauli ja Toivo Ryypp\u00f6 (hiihto) .<\/p>\n

1960:<\/span><\/p>\n

Yleisurheilu, hiihto ja jalkapallo olivat hallitsevina seuran toiminnassa 1960-luvulla. Telinevoimistelussa Jorma Jaakkolan valmentamat pojat nousivat sarjoissaan piirin k\u00e4rkeen. Naisilla painopiste oli lentopallossa ja voimistelussa. Kuntourheilun asema vahvistui laturetkien j\u00e4rjest\u00e4misen muodossa. Seuratalo paloi 1967 ja sen mukana Keih\u00e4\u00e4n omaisuutta. Leivaan tanssilavan toiminta jouduttiin lopettamaan (Keih\u00e4\u00e4n talous heikkeni).<\/p>\n

Parhaita urheilijoita, juoksu: Tapio Korpisaari, Esa Kallionp\u00e4\u00e4; hiihto: Pauli Ryypp\u00f6, Lauri Bister, Jouko K\u00f6nn\u00f6l\u00e4, ammunta: Tapio J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen. Naisurheilijoita: Mirja Numminen (hiihto), Terhikki Leip\u00e4l\u00e4 (yleisurheilu).<\/p>\n

1970:<\/span><\/p>\n

Keih\u00e4\u00e4n voimanponnistuksia 1970-luvulla oli mm. valaistun ladun\/pururadan aikaansaaminen (talkooty\u00f6t\u00e4 yksityisten ja yritysten voimin, 20 vuoden vuokrasopimus maanomistajien kanssa; Iittalan Lasitehdas lahjoitti kaapelit ja valaisimet, tolpat hankittiin lainarahoilla, kunta maksoi k\u00e4ytt\u00f6s\u00e4hk\u00f6n, veikkausvoittovaroista avustusta). Pauli Ryyp\u00f6n pitk\u00e4n puheenjohtajuuden (1965-1976) j\u00e4lkeen tuli Keih\u00e4\u00e4n pj:ksi Kari Malmivaara (1977-1983).<\/p>\n

Urheilukoulu pantiin alulle 1977 (Raimo Virta, Olavi Avenius ym.). Kalvolalainen-lehti alkoi ilmesty\u00e4 v. 1978 (yl. kaksi numeroa vuodessa, levikki n. 1600). Vuosikymmenen lopulla Keih\u00e4s saavutti 24 tunnin yht\u00e4mittaisessa: pururadan ymp\u00e4rijuoksussa, tikanheitossa ja potkukelkanty\u00f6nn\u00f6ss\u00e4 maailmanenn\u00e4tykset, joista osa merkittiin Guinnesin enn\u00e4tysten kirjaan. Vuonna 1979 Hannu \u00d6rn valittiin Kalvolan kunnan vakinaiseksi urheiluohjaajaksi, mist\u00e4 on koitunut hy\u00f6ty sek\u00e4 kunnan ett\u00e4 seurojen urheiluel\u00e4m\u00e4lle. Jalkapalloilijat irtaantuivat Keih\u00e4\u00e4st\u00e4 ja muodostivat 1975 oman seuran, Iittalan Pallon.<\/p>\n

Parhaita urheilijoita: Ilkka Pollari (voimistelu) ja Timo Huovilainen (hiihto), Riitta Ryypp\u00f6 (5-ottelu. A-tyt\u00f6t saavuttivat piirinmestaruuden viestinjuoksussa<\/p>\n

1980:<\/span><\/p>\n

1980-luvun alkupuoli oli Keih\u00e4\u00e4n poikien, tytt\u00f6jen ja nuorten yleisurheilun kukoistusaikaa. Urheilukoulu jatkoi toimintaansa. Kilpailutoimintaa ja -menestyst\u00e4 oli sek\u00e4 PM- ett\u00e4 SM-tasolla. Jari Vainio saavutti seiv\u00e4shypyss\u00e4 voiton B-sarjan SM-kisoissa 1984, sai hopeaa 1983 ja pronssia kolmesti. Paras tulos 493 syntyi Tampereella 1986. Vuonna 1986 Keih\u00e4s nousi I \u00a0luokkaan ja Marko Iham\u00e4ki sai henkil\u00f6kohtaisen SM-mitalin (800 m:n juoksussa 2. sija B 16 -sarjassa ajalla 1.58.24).<\/p>\n

Parhaita urheilijoita edellisten lis\u00e4ksi, juoksu: Kirsi-Maria Parkkam\u00e4ki, Terhi Heinil\u00e4, Sirpa Kaasinen ja Pia Kuosmanen, pikamatkat; Antti Pietil\u00e4; kiekonheitto: Pekka Ranta; korkeushyppy Jari Heikkil\u00e4 ja Marko J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4; 3-loikka: Marko J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4, kest\u00e4vyysjuoksu ja hiihto: Raimo Lehtola.<\/p>\n

Vuodesta 1986 alkoi Keih\u00e4\u00e4n suunnistajien osallistuminen Jukolan viestiin; naiset olivat ensimm\u00e4isen kerran mukana Venlojen viestiss\u00e4 1990. Vuonna 1988 aloitettiin lapsille ja nuorille suunnistajille ns. oravanpolkukoulutus (Leena ja Matti Pietil\u00e4). Suunnistuksen hyv\u00e4ksi ovat seurassa tehneet ansiokasta ty\u00f6t\u00e4 mm. Jorma M\u00e4ntyt\u00f6rm\u00e4, Seppo Pitk\u00e4nen, Eero Merim\u00e4ki, Kari Nykulla ja Matti Pietil\u00e4. Keih\u00e4s on toiminut kauan esim. torstairastien paikallisena j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Keih\u00e4\u00e4n parhaita suunnistajia: Eila M\u00e4ntyt\u00f6rm\u00e4, Marianne Merim\u00e4ki, Jorma M\u00e4ntyt\u00f6rm\u00e4, Juha Niemi, Eero Merim\u00e4ki, Kauko Savolainen, Reijo M\u00e4ntyt\u00f6rm\u00e4.<\/p>\n

1990:<\/span><\/p>\n

Vuonna 1991 otettiin Keih\u00e4\u00e4n ohjelmaan taekwondo, joka nousi t\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4 seuran hallitsevimmaksi ja tuloksekkaimmaksi urheilulajiksi. Keih\u00e4\u00e4n ottelijoiden saavutuksia eri sarjoissa: Pohjoismaiden mestaruus (Jaakko Pitk\u00e4nen), Aikuisten SM-kultaa Ari Ailio, Nuorten Suomenmestareita: Ville Pietil\u00e4 ja Jaakko Pitk\u00e4nen. Vuonna 1999 Jaakko Pitk\u00e4nen voitti ensimm\u00e4isen miesten Suomen mestaruutensa alle 54 kg sarjassa ja pronssia Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa. Mikko Iivonen oli nuorten SM-kilpailussa 3:s sarjassa alle 18 v., Jukka-Pekka Kautto voitti SM-kilpailussa sarjan alle 15 v. ja Ville Johansson oli samassa sarjassa 3:ntena. Vet\u00e4jin\u00e4 toimivat Olli-Pekka Pitk\u00e4nen, Hannu Pehkonen, \u00a0Ari Ailio ja Seppo Pitk\u00e4nen<\/p>\n

Suunnistuksessa Keih\u00e4\u00e4n miesjoukkue on ollut jatkuvasti mukana mm. Jukolan viestiss\u00e4. Lasirastit otettiin seuran ohjelmaan 90\u2013luvulla ja niit\u00e4 j\u00e4rjestettiin vuosittain, niihin osallistui runsaasti suunnistajia ymp\u00e4ri Suomen. Kilpailujohtajana toiminut Heikki Pirttioja on todennut ett\u00e4 ne onnistuivat aina hyvin kiitos ahkeran talkoojoukon. Lasirastien tuotoilla py\u00f6ritettiin seuran toimintaa useana vuonna. Vuonna 1996 Keih\u00e4s sai historiansa ensimm\u00e4isen naispuheenjohtajan \u00a0(Heli Iivonen).<\/p>\n

Salibandytoiminta alkoi miesten osalta v 1997. Keih\u00e4\u00e4n salibandy-joukkue pelasi kauden 1998-99 V divisioonassa ja on noussut sen j\u00e4lkeen pikkuhiljaa yl\u00f6sp\u00e4in. Puuhamiehin\u00e4 alkuaikoina toimivat Henrikki Ruohonen ja Erkka Latvala<\/p>\n

<\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n

2000:<\/span><\/p>\n

Suunnistus pysyi 2000-luvulle asti sitke\u00e4sti Keih\u00e4\u00e4n ohjelmassa kiitos v\u00e4sym\u00e4tt\u00f6mien talkoolaisten. Jukolan viestiin on osallistuttu edelleen vuosittain. Oranpolkukoulu hiipui 2000\u2013luvun alussa mutta t\u00e4n\u00e4 vuonna suunnistuskoulu on her\u00e4nnyt taas Ruususen Unestaan kiitos Tapio ja Minna Ristim\u00e4en. T\u00e4n\u00e4 vuonna seuran junioreita osallistui pitk\u00e4st\u00e4 aikaa kansallisiin suunnistuskilpailuihin. T\u00e4n\u00e4 vuonna p\u00e4ivitettiin talkoovoimin mm kaksi uutta suunnistuskartta. Ensi vuonna on toiveissa saada my\u00f6s naisten Venla joukkue jalkeille.<\/p>\n

Taekwondojaosto on j\u00e4rjest\u00e4nyt 2000-luvulla kolmet SM-kisat, 2001 ja 2004 H\u00e4meenkaaressa sek\u00e4 2005 Iittala-hallissa. Vuosina 2002 ja 2003 pidettiin isot kansalliset taekwondokilpailut H\u00e4meenkaaressa. Huhtikuussa 2008 oli vuorossa Taekwondoliigan p\u00e4\u00e4t\u00f6skilpailu Iittala-hallissa. Kisat ovat onnistuneet taloudellisestikin hyvin ja niill\u00e4 on pitk\u00e4lti py\u00f6ritetty taekwondojaoston toimintaa.\u00a0 Seura j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 my\u00f6s t\u00e4n\u00e4 vuonna SM-kisat lauantaina 21.11. Kisojen yhteydess\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n my\u00f6s Taekwondoliiton syyskokous.<\/p>\n

Menestyst\u00e4kin on tullut, vuosina 1994-2009 seuran j\u00e4senet ovat saavuttaneet yhteens\u00e4 54 arvokisamitalia: SM- ja PM-kisat (pohjoismaiden mestaruuskilpailut). Parhaiten ottelijoista ovat menestyneet \u00a02000-luvulla Jaakko Pitk\u00e4nen; kuusi Suomen mestaruutta, Juho Pietil\u00e4 kolme SM-pronssia, Mirkka Hassinen kaksi SM-pronssia. Jukka-Pekka Kautto kaksi nuorten Suomenmestaruutta, Lauri Takala yksi alle 18- vuotiaiden Suomenmestaruus, Mikko Iivonen, Jesse Johansson ja Perttu \u00d6rn nuorten SM-hopeaa ja SM-pronssia. Seuran j\u00e4senet ovat edustaneet Suomea PM-, EM- ja MM-tasolla sek\u00e4 opiskelijoiden Universiadeissa ja MM-kisoissa.<\/p>\n

Suurin osa harrastajista harrastaa lajia kuitenkin muista kuin kilpailusyist\u00e4. Harjoitusten vet\u00e4jin\u00e4 ovat toimineet Olli-Pekka Pitk\u00e4nen, Jarmo Ilom\u00e4ki, Juho Pietil\u00e4, Sasu Sihvo ja Taekwondokoulussa (alle 10-vuotiaat) Sarita Laine, Juha Virtanen sek\u00e4 Seppo Pitk\u00e4nen.<\/p>\n

Viljo Nissi on toiminut Keih\u00e4\u00e4n sihteerin\u00e4 ja kirjanpit\u00e4j\u00e4n\u00e4 enn\u00e4tysajan (1984-2009)<\/p>\n

Vuonna 1997 aloitetun Salibandyn suosio kasvoi r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti Iittala-hallin valmistuttua. Miesten joukkue nousi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2009 III\u2013divisioonaan, useat miesten joukkueen j\u00e4senist\u00e4 ovat olleet mukana alusta asti, puuhamiehin\u00e4 ovat toimineet Erkka Latvala ja Markus Aakkula.<\/p>\n

Kalvolan Keih\u00e4\u00e4n salibandytyt\u00f6t (B-tyt\u00f6t) j\u00e4rjestiv\u00e4t mieluisan yll\u00e4tyksen selviytym\u00e4ll\u00e4 lokakuun lopulla 2008 Kaukaj\u00e4rvell\u00e4 pelatuista karsinnoista B-tytt\u00f6jen SM-sarjaan, jossa pelaavat edelleen. Mainittakoon ett\u00e4 B-tyt\u00f6t voittivat my\u00f6s kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Sis\u00e4-Suomen ja L\u00e4nsi-Suomen aluesarjassa pronssia. Kaikkiaan salibandyjoukkueita t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 9 kpl. Salibandyjaosto j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 vuosittain useita turnauksia Iittala-hallissa ja ker\u00e4\u00e4 muutenkin kiitett\u00e4v\u00e4sti tuloja talkooperiaatteella, jaosto on onnistunut saamaan tuekseen my\u00f6s paljon sponssoreita.<\/p>\n

Suuri ansio salibandytoiminnan vet\u00e4misest\u00e4 kuuluu Paula M\u00e4enp\u00e4\u00e4-Vuoriselle, joka on ollut mukana alusta asti mm valmentajana ja joukkueenjohtajana. Hyv\u00e4\u00e4 apua Paula on saanut Leila Kakolta ja Markus Aakkulalta. Muina valmentajina ja joukkueiden johtajina toimivat mm Johanna Soram\u00e4ki, Nina Rikassaari, Sonja Tretjakov, Mikko Kankainen, Tero Artimaa ja Jarkko Lehtoranta. Tyt\u00f6ist\u00e4 mainittakoon Senja Jakobsson, Laura M\u00e4kitaipale, Heli Haapalahti ja Assi Aakkula.<\/p>\n

Erkki Saraste ja Seppo Pitk\u00e4nen <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kalvolan Keih\u00e4s 100 vuotta – historiaa p\u00e4hkin\u00e4nkuoressa 100 vuotta urheilua pieness\u00e4 maaseutukunnassa saman seuran j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n\u00e4! Kalvolan Keih\u00e4\u00e4n pitk\u00e4 kaari on juhlinnan arvoinen. Perustaminen: Viime vuosisadan vaihteen palokunnanjuhlat loivat pohjan urheiluharrastukselle Kalvolassa. \u201cSuomen urheilun is\u00e4\u201d Ivar Wilskman vietti vuosisadan alussa kesi\u00e4\u00e4n Kalvolanj\u00e4rven rannalla ja sai pojat l\u00e4mpenem\u00e4\u00e4n urheiluaatteelle. Nuoriso kokoontui elokuun lopulla 1909 kuuntelemaan Klaus U. […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":4951,"menu_order":5,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-169","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/kalvolankeihas.com\/v2\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/169","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/kalvolankeihas.com\/v2\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"http:\/\/kalvolankeihas.com\/v2\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/kalvolankeihas.com\/v2\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/kalvolankeihas.com\/v2\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=169"}],"version-history":[{"count":5,"href":"http:\/\/kalvolankeihas.com\/v2\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/169\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4759,"href":"http:\/\/kalvolankeihas.com\/v2\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/169\/revisions\/4759"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/kalvolankeihas.com\/v2\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/4951"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/kalvolankeihas.com\/v2\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=169"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}